Julkaistu: 14.8.2023

 ”Lapseni! Kirjoitan tämän teille, ettette tekisi syntiä. Jos joku kuitenkin syntiä tekee, meillä on Isän luona puolustaja, Jeesus Kristus, joka on vanhurskas. Hän on meidän syntiemme sovitus, eikä vain meidän vaan myös koko maailman.”  (1 Joh. 2:1-2).

SAIN postia suomalaisen ei-luterilaisen herätysliikkeen paimenelta. Kirjeen ytimessä oli tiiviisti ilmaistuna toinen toistansa seuraavat asiat ja kaiken summana kysymys. Näin ilmaistu:

”Vahvasti ja väkevästi Jumalan pyhä sana ilmoittaa, ettei kristityn tule tehdä syntiä.  Mutta jos ja kun kristitty tekee syntiä, miten on kristityn kohtalo – saako hän syntinsä anteeksi katumalla ja etsimällä puhdistusta ja uutta, tuoretta alkua? Vai menettääkö pelastuksen huolimattoman, varomattoman vaelluksensa johdosta, eikä hänen aikaisempaa parannustansa ja katumustansa enää muisteta eikä uutta rukoustansa kuulla eikä häntä armahdeta?”

Lähes toistakymmentä vuotta sitten käsittelin mainittua aihemaailmaa Konalan kirkossa pitämässäni pitkässä viikko-opetusten sarjassa. Seurakunnan papiston edustajaa myöten minulle ilmaistiin arvostavia käsityksiä sarjasta. Opetuksista syntyneitä äänitteitä levitettiin runsaasti ja toivomuksista luovutin eräille tahoille masterikappaleita raamattutunneista näitten tahojen levitystarkoituksiin.

Arkistossani ei ole varsinaisia runkoja mainitun sarjan opetuspuheista, mutta päiväkirjassani on luettelo raamattuteksteistä ja kunkin tekstin yhteydessä sisällön ydinsanoma sanalla tai parilla, kolmella otsikoituna. Tässä luettelo yksityistä raamattututkistelua varten.

Uudestisyntyneen katumuksessa ja parannuksessa ja syntien tunnustamisessa elävän kristityn synnit on ja ovat –

Sovitettu: 4 Moos. 15:28.

Pyyhitty pois: Jes. 44:22.

Kannettu ristin puulle: 1 Piet. 2:24.

Heitetty Jumalan selän taakse, menneisyyteen: Jes. 38:17.

Upotettu meren syvyyteen: Miika 7:19.

Puhdistettu: 1 Joh. 1:7.

Peitetty: Ps. 32:1.

Kristuksen sijaiskuolema sovittanut: 1 Kor. 15:3.

Kristus uhrannut elämänsä sovitukseksi: Gal. 1:4.

Kristus tehty synniksi edestämme: 2 Kor. 5:21.

Kristus uhrattu syntiemme kantajana: Hepr. 9:28.

Kristus kärsinyt niitten sovittajana: 1 Piet. 3:18; 1 Joh. 2:2.

Vanha ihminen ristiin naulittu: Room. 6:2; 6.

Anteeksi saatu: Ef. 1:7.

Jumala peittää kasvonsa näkemästä: Ps. 51:11.

Kristuksen päällä Hänen kannettavanaan syntivelkamme: Jes. 53:6-11.

Synnin painava kuorma saa jäädä Kristuksen päälle: Hepr. 12:1-13.

Tunnustava parannuksen tekijä on vapautettu: Room. 6:22.

Siirretty ulottumattomiin – eivät löydettävissä: Ps. 103:12.

Eivät saa hallita uskovaa: Room. 6:14.

Ei ensinkään muisteta – mainitseminen kielletty: Hes. 33:16.

Yksinkertaisesti poissa: Sak. 3:4; Miika 7:18.

Armahduksessa ilman ansioita anteeksi annettu: Miika 7:18.

Poistettu: Hepr. 9:26.

Kaikki synnit anteeksi annettu: Apt. 10:43.

Uusi, uskossa ja tunnustuksessa tarvittaessa tapahtuva tuore armahdus, jossa tuoreet syntimme poljetaan Kristuksen jalkojen alle ja heitetään meren syvyyteenkin: Miika 7:18-20.

Synnit poissa: Joh. 1:29.

Synnit unohduksissa, josta niitä ei kalastella koskaan esille: Hepr. 10:17.

Sielu, vaellus, kaikki pesty puhtaaksi armahduksessa ja anteeksiannossa Jumalan Karitsan pyhässä veressä: Ilm. 1:5.

Asema ja tila lunta valkeampi: Jes. 1:18.

TÄMÄ edellä olevilla riveillä on Herran sanaa. Sana johtaa seuraavaan Sanan saarnaajalle uskottuun velvoittavaan julistukseen:

Tunnusta syntisi ja rikkomuksesi … sinetöi tunnustuksesi edellä lueteltujen Jumalan pyhien totuuden sanojen sineteillä … rohkeasti jätä syntisi ja rikkomuksesi Jumalan Karitsan sovitusveren puhdistukseen ilman sielullisia ja ajallisia selitysyrityksiä … Jeesus Kristus on kuollut ja sinä saat elää armahdettuna taivaaseen saakka!

Miksi paholainen on tekemässä ja tekevä kaikkensa estääkseen sinua uskomasta täydellisen sovituksen ja täydellisen uudeksi tulemisen armoon kohdallasi?

Nehemia 8:10 ilmoittaa ja lupaa: ”Ilo Herrassa on teidän väkevyytenne.”

Kristitty, jolta puuttuu pelastuksen ilo, on voimaton kristitty.

Paholainen onnistuttuansa langettamaan kristityn haluaa pitää hänet anteeksiannon ja uudistuksen ulkopuolella – ilottomuudessa, surussa, lankeemuksen tuomassa hengellisessä halvaannuksessa – jotta kristitty ei pääsisi osalliseksi uudistuksen tuomasta voimallisuudesta.

Paholainen toteuttaa tämän aikomuksensa aina kun hän onnistuu saamaan kristityn sellaiseen tilaan, jossa tämä ei tohdi uskoa Jeesuksen Kristuksen verisovituksen riittävän hänen syntiensä ja rikkomustensa tuoreeseen anteeksiantoon.

Langennut kristitty:

Sinä olet elämäsi jokaisessa laskussa oikeutettu uskomaan ja tarttumaan kiinni edellä oleviin Jumalan pyhän Sanan lupaussisältöihin.

Miksi tällainen oikeus?

Kun Jeesus kuoli ristillä – niin, jo ennen kuin Hän syntyi maailmaan, kun Pyhässä Kolminaisuudessa oli ennakoitu sovituksen tarpeellisuus, muodot ja vaikutukset ikuisuutta myöten – syntiesi todellisuus oli käsitelty ristin teossa.

Ikuisuudessa tehdyn suunnitelman ja suunnitelman toteutumisen taivaallinen hyväksyntä ilmenee tyhjän haudan todellisuudessa: kuolema – synnin palkka – ei voinut pidättää Jumalan Karitsaa kuolemassa. Syytön kuoli ja nousi kuolleista täydellisesti hyväksyttynä sijaissovituksena juuri sinun synneillesi.

Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! 

Suuressa laupeudessaan hän on Jeesuksen Kristuksen kuolleista nousemisen kautta uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon, turmeltumattomaan, tahrattomaan ja katoamattomaan perintöön. Se on talletettuna taivaissa teitä varten, ja Jumalan voimasta te varjellutte uskon kautta pelastukseen, joka on valmis saatettavaksi ilmi viimeisenä aikana.

Siksi te riemuitsette, vaikka nyt, jos on tarpeen, vähän aikaa joudutte murehtimaan monenlaisissa koettelemuksissa, jotta teidän uskonne havaittaisiin koetuksissa kestäväksi, paljon kallisarvoisemmaksi kuin katoava kulta, joka sekin koetellaan tulessa, ja koituisi kiitokseksi, ylistykseksi ja kunniaksi Jeesuksen Kristuksen ilmestyessä.

Häntä te rakastatte, vaikka ette ole häntä nähneet, häneen te uskotte, vaikka ette häntä nyt näe, ja te riemuitsette sanoin kuvaamattomalla ja kirkastuneella ilolla, sillä te saavutatte uskonne päämäärän, sielujen pelastuksen.  (1 PIET 1:3-9).

Sinä ja minä – me kohtaamme toisemme kerran Jumalan taivaassa ansiottomina pelastettuina Kristuksen ansion hinnalla!